Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko mitään järkeä viljellä vihanneksia Suomessa talvella, kun Espanjassa lämpöä riittää?
Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeä peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puupohjainen energia sekä sähkö.
Kuinka kotimainen viljely vertautuu esimerkiksi espanjalaiseen tuotantoon veden käytön osalta ja maaperään päätyvien ravinteiden suhteen?
Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen laskennallinen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa laskennallinen vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.
Miksi kylmässä pohjolassa viljellään kasvihuonevihanneksia kun satokausi kesällä on niin lyhyt ja energian kulutuskin varmaan aika suurta?
Suomalaiset kasvihuoneyritykset ja niissä viljeltävät kasvihuonevihannekset ovat tärkeä osa kotimaista ruokahuoltoa ja omavaraisuutta. Viime aikoina koetut kriisit korostavat tämän viestin tärkeyttä. On tärkeää turvata ja lisätä suomalaista ruokatuotantoa sekä sen kilpailukykyä jatkossakin, vähentäen tuontiriippuvuutta. Ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tarvitsemme enemmän säältä suojassa tapahtuvaa ruokatuotantoa, kuten kasvihuoneviljelyä.
Onko puhdas kotimainen viljely vain markkinointi-ihmisten keksimä idea vai onko kotimainen kasvis oikeasti puhtaampaa?
Kotimaisia vihanneksia syödessä voit olla varma siitä, mistä tuotteet tulevat ja miten ne on viljelty. Niitä syömällä sijoitat kotimaiseen, paikalliseen tuotantoon. Lähialueeltasi tulevat vihannekset ovat todellista lähiruokaa, ja viljely antaa töitä tuhansille viljelijöille ja heidän perheilleen. Lisäksi myös monet nuoret ja maahanmuuttajat saavat arvokasta työkokemusta vihannesten viljelystä. Kun kuljetusmatkat puutarhalta kauppaan ovat lyhyitä, päästöjä syntyy vain vähän ja tuotteet säilyvät tuoreina.
Kuinka tehokasta kotimainen viljely on kun ilmasto asettaa haasteita etelän lämpimiin maihin verrattuna?
Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2021 oli Suomessa 110 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2018 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.
Miksi tuoreet kurkut pakataan muoviin? Eikö niitä voisi myydä irtotavarana ja vähentää muovin käyttöä?
Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla. Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.
Miten kotimainen viljely voi olla väitetysti niin paljon puhtaampaa kuin ulkomainen?
Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.